Runoreaktio: Re-aktio

Tä? Leikki

Peli. Peli!

Epävakaa epävakava pudotus

vahaa vakaa vaaka (äh)

 

Pudotus

kieli tuuli kantoi lintu tuuli tuli

tuuli tuuli tuuli!

tuli. liekki.

 

Maapallon elinikä

Kirjainten kuutioina

pysähdyksinä

 

Persoonapronominit!

 

Etsi se. Etsi se.

Räjähdys!

Löytyi.

Maa aukesi.

Synnit

Anteeksi, synnit.

Anteeksi.

 

Jotain annettu

Jotain lainattu

 

Seuraaja

Tarkkailija

Jotain ylös. Oleellinen.

 

Järjet palaisia aukkoja joita täyttää minä sanat ovat muutakin kuin kirjaimia

 

Merkitys on muutakin kuin sanoja.

Jyrkkä ei metaforille?

 

Alluusio? Ei kai

Illuusio. Kenen?

 

Hengitys, mylly, lintu, vaahtopäät, kivet, metsä

 

kolmas kivi, mutta kuinka kauan?

*

*

Teksti: Heidi

*

*

Runoreaktio teokseen:

Mikael Brygger: Tuuliatlas

Poesia 2014

Kansi: Olli-Pekka Tennilä ja Raisa Marjamäki

Sivunumeroimaton

 

Kirja on lainattu kirjastosta

 

Lisää runoreaktioita blogissa:

Runoreaktiot!

Runoreaktio! Minne sidottu valo pakenee?

Runoreaktio! Kuun verinen härkä

 

HUOM!

Blogi siirtyy Bloggeriin > Kosminenk

Vergilius: Georgica

Koin lukeneeni maanviljelysopasta, jossa oli poliittinen taustasävy ja poeettinen pyrkimys. Georgica on rikas kuvaus aikansa (1vs.eaa) tiedosta, mitä tulee luontoon, maanviljelyyn, karjan- ja mehiläistenhoitoon, meteorologiaan, astrologiaan, astronomiaan, maantietoon, mytologiaan, uskontoon…

Teivas Oksalan ja Maija-Leena Kallelan kirjoittama johdanto kuvaa Georgicaa esteettis-kirjalliseksi opetusrunoelmaksi. Se kertoo maaseudun ihmisten töistä ja vuodenkierrosta, mutta poeettisuudellaan ja taustaideologialtaan nostaa sen tavanomaisesta opaskirjasta eepokselliseksi. Johdanto itse asiassa kertoo paljon muutakin merkittävää Georgican taustoista ja vaikutushistoriasta. Esimerkiksi vielä keskiajalla siitä otettiin oppia maanviljelykseen. Ja jotain se edelleen opettaa lukijalleen. Oli kiinnostava huomata, että osa kirjan tiedoista on edelleen ihan käypää tänä päivänä kuten kiertoviljely, mutta oli myös paljon ainesta, joka nykytiedon mukaan ei enää päde (mehiläisparvea johtaisi kuningas). Tällaiset johdannot ovat ilo lukea varsinkin, kun kyse on teoksesta ajalta, joka on niin etäinen omastamme.

Kirjaan kuuluu kaksi suomennosta: runosuomennos ja proosasuomennos ja niitä seuraa Georgican latinankielinen teksti. Itse Georgica puolestaan jakaantuu neljään kirjaan. Ensimmäisessä käsitellään kyntötöiden perusteita, kalenteria ja sääolosuhteita. Toisessa kirjassa aiheena ovat hedelmäpuut ja viinin viljely. Kolmannessa kirjassa huomion saa karjan hoito. Neljäs kirja käynnistyy mehiläistenhoidon esittelyllä, kertoo bugoniasta ja siihen liittyvästä taustatarinasta. Bugonia on rituaali, jonka uskottiin herättävän eläimen ruhosta oikeissa olosuhteissa eloon mehiläisiä. Bugoniaa esitellessään Vergilius tulee kertoneeksi Orfeuksen manalamatkasta, joka lienee Georgican tunnetuin osuus tänä päivänä.

Georgican jokainen kirja alkaa ja päättyy rukouksilla ja ylistyksillä, milloin keisarille, Vergiliuksen tukijalle Maecenaalle (vrt. mesenaatti) tai jumalille kuten Bacchukselle. Lisäksi kirjassa on oma laajemman narratiivin tuntu, jossa on poliittinen tai muu ideologinen taustahämy. Lukijaa muistutetaan Julius Caesarin murhasta ja sitä seuranneesta kansalaissodasta, Octaviuksen ylistämisestä (Rooman ensimmäinen keisari Augustus, Julius Caesarin adoptiopoika) ja laajoista rutoista, jotka ovat tuhonneet ja voivat tuhota talonpoikaisen idyllin. Neljännessä mehiläisiä kuvaavassa osiossa minun silmääni osui melko runsaasti allegorisuutta ihannevaltiosta. Sillä on yksi (jumalallinen) johtaja, selkeä tehtäväjako ihmisryhmien kesken ja kansalaisten ahkeruus on kunniallinen asia valtion jäsenten yhteiseksi hyväksi. Tämä kaikki luultavasti sopi hyvin Rooman keisarille ja roomalaiselle eliitille.

Georgicaa voi lukea myös toisin tai monin eri tavoin ja se teki siitä minulle kiinnostavan lukukokemuksen.

Georgica ylistää maanviljelyä ja maaseutua suhteessa kaupunkikeskuksiin, joissa Vergiliuksen mukaan politikoidaan, lähdetään sotimaan, käydään kauppaa, hankitaan turhakkeita ja joissa on arkistoja (!!). Maaseudulla ihminen ei hänen mukaansa ole hankalien poliittis-sosiaalisten verkostojen osanen vaan itsellinen toimija, jonka menestys riippuu hänen omasta työstään (ja tietysti myös hengellisistä asioista). Tällä vapaudella on kuitenkin hintansa. Maaseudulla elämä on raskasta. Töitä on tehtävä aamusta iltaan koko vuodenkierron ajan. Talvikauden aikana ihminen voi hetken levätä, kunnes hänen on taas ryhdyttävä raskaaseen fyysiseen työhön.

Vergilius on minulle kirjailijana ollut poliittinen ja kantaaottava. Hänen pääteoksensa (jälkipolvien mukaan) on Aeneis, jonka voi nähdä Rooman olemassaolon ja ensisijaisuuden esityksenä. Jopa Vergiliuksen pastoraalirunous (suom. Bucolica/Paimenlauluja/Paimenrunoja) ei taipunut pelkän maaseutuidyllin ja arkadiamaisen tilahengailun ylistämiselle vaan on kantaaottavaa. Vergiliuksen paimenrunoudessa tuodaan esille esimerkiksi maaseudun muuttuminen poliittiseksi pelinappulaksi tai osaksi keskuskaupunki-johtoista toimintaa, kun Rooman sotaveteraaneille pakkoluovutettiin maatiloja.

Georgica saattaa kuiskia ja flirttailla pastoraalirunouden kanssa, jossa luonnonympäristö on ihanne vastakohtana kaupunkielämän vaatimuksille, mutta minulle Georgica ei ole tyylipuhdas luonnon ylistys vaan ihmisen luontosuhteen kuvaus. Georgicassa luonto kuvataan rikkaana, mutta on aina silti ensisijaisesti hyötyarvollinen ihmiselle. Ihminen kultivoi sitä ravinnoksi, suojaksi, vaatteiksi ja iloksi (viini).

*

IMG_0710

*

Teksti ja kuva: Heidi / Kosminen K

*

Vergilius: Georgica

Publius Vergilius Maron eli vuosina 70 – 19 eaa

Suomennos: Teivas Oksala ja Päivö Oksala

Johdanto ja selitykset: Teivas Oksala ja Maija-Leena Kallela

2020

Gaudeamus

Kansi: Jukka Aalto

400 sivua

*

Kirja on arvostelukappale kustantajalta

*

Lisää antiikkia blogissa:

Tacitus: Germania

Gaius Valerius Catullus: Kaikki runous

Sofokles: Traakhiin neidot, Aias, Filoktetes ja Elektra

Runoreaktio! Lähtöpiste

Lähtöpiste

 

Sininen huone

Vaaleanpunainen kuutio

Valkoinen ympyrä

Vihreä piste

josta keltainen valuu pois

Harmaa horisontti on valmis

 

Muista että piste on vihreä

koska keltainen valuu pois

 

Älä unohda että, vihreä on piste

josta keltainen valuu pois

 

Keltainen valuu vihreästä pisteestä jota

 

Keltainen unohtuu vihreästä

pisteestä jota poistuu valosta

 

Sillä huoneen seinät ovat

sinisiä johon valuu

keltaisia pisteitä

kuin vihreä laulu

joka kultaa sinisen

taivaan tason

yli

tyst tyst tyst tyst tyst tyst tyst

 

*

*

 

Teksti ja kuvat: Heidi / Kosminen K

*

Reagoin runolla kirjaan:

Tommi Parkko: Runosta rakkaudella

Avain 2019

171 sivua

*

Kirja on lainattu kirjastosta

*

*

Lisää runoreaktioita blogissa:

Runoreaktio! Kysymyksien asettelua

Runoreaktio! Tuulee ylos

Runoreaktio! Minne sidottu valo pakenee?

Runoreaktiot!