Eija Aromaa: Eksymisen kartasto

”Puut tuijottivat / kaihoisasti toisiaan / vuosisatoja / kunnes myrsky kumosi / ikävöijät syleilyyn” (s. 53)

Runoteos Eksymisen kartasto rakentuu klassisen japanilaisen tankarunouden pohjalle muovaten sen muodosta omaäänisiä runoja. Tankaan kuuluu viisi säeriviä, joissa jokaisessa on tarkka määrä tavuja: 5-7-5-7-7. Tankat perinteisesti jakautuvat myös kahteen osaan. Alkuosa voi olla joko 2 tai 3 säeriviä, jota vastaan loppuosan säerivien määrä on joko 3 tai 2. Osien väliin käsitykseni mukaan kuuluu tunnelmallinen tai ajatuksellinen ero. Alussa luodaan jokin kuva (usein luontokuva) ja lopussa katse kääntyy ihmiseen ja hänen elämäänsä jollakin syvällisellä tavalla. Jos tässä nopeasti ex tempore kirjoittaisin tankan, niin se voisi olla vaikka tällainen (pahoittelut sentimentaalisuudesta)

Lumiset oksat / siniharmainen valo / varisee alas.

Taivaasta olet tullut / maassa sammut tähtönen.

Vaihtoehtoisesti tanka voi olla muodostamatta tällaisia pareja, jolloin sen keskikohdassa on jokin merkittävä sävy/ajatus/tunnelmalataus.

*

Aromaan runokokoelmassa perinteisistä tankarungoista on jäänyt usein jäljelle ainoastaan tavujen määrä. Ajattelen tätä ratkaisua mahdollisuutena kirjoittaa runoutta, jossa ajatukset ja runokuvat esitetään hyvin pelkistetyssä muodossa. Tämän lisäksi Eksymisen kartastossa ei yksinomaan tukeuduta klassiseen tankamittaan vaan irtaannutaan myös vapaampaan ilmaisuun:

”Kuka anasti puiden lomasta polun / Kuka piilotti eksymisen / karttakirjan vanhaan painokseen /

Kun minä tulen / syvemmälle metsikköön / metsä hivuttautuu / syvemmälle metsikköön /

Puiden latvat tekeytyvät vieraiksi / kuin eivät tuntisi / eivätkä ne tunnekaan /

Minä vihellän yksikseni / merta jonka yllä tummuva yö / tanssii outoja askeleita” (s. 83)

*

Eija Aromaan runojen keskeinen miljöö on metsä. Tankojen kertojana on runominä, joka liikkuu luontotilassa, mutta kulku ei ole aina helppoa. Metsä on oikukas. Puuston oksat saattavat tarttua kulkijaan kiinni ja kivipolut liikkuvat ihmiselle arvaamattomasti:

”En minä eksy / mutta kivet vaihtavat / alati paikkaa, / laittavat pään pyörälle / ja kuuset taas juuriltaan.” (s. 52)

Metsän vallattomuuteen kuuluu myös osoittaa ihmisen paikka pienenä maanpinnan asukkaana:

”Runkoa pitkin / kiemurtelevat sanat / rientävät kilvan / latvukseen ja minut ne / jättävät vaiti maahan.” (s. 26)

*

Runokokoelmassa on kahdeksan otsikoimatonta osaa ja yhdeksäs on nimetty: Izumi Shikibu eksyy Öjenin metsään. Tein selvitystyötä ja sain tietooni, että Izumi Shikibu oli maineikas runoilija Heian -kaudelta (794-1185). Aromaan runoissa hän on eksynyt Suomen Öjenin metsikköön (luontoon.fi) runomaailmoineen, joka on Suomen korpimetsissä outo ilmestys hehkuvine luumunkukkineen.

”Izumi laukoo / oivalluksillaan kohti / eikä välitä / vaikka kaikilla metsän / kielillä pakenen pois.”

Viimeisen osan tunnelma eroaa muusta runoteoksesta kiinnostavalla tavalla. Se toi runoihin mukaan ulkopuolisen hahmon, jonka kautta peilattiin runominän mielenmaisemaa. Synkkää pitkäikäistä olemassaoloa edustava suomalainen metsä asettui vastakkain japanilaisen kevään hetkiin sidottuun läsnäoloon.

*

Koin Eksymisen kartaston välittöminä kokemus- ja aistikuvauksina. Monet runoista toimivat pysäytyskuvina, joissa lumiset puut, suon kosteus, tuuli, puut ja etäinen ajatus keväästä herättelivät mielikuvia. Runoissa haettiin rauhaa, omaa tilaa ja lepoa levottomuudesta. Metsä pakottaa ihmisen pysähtymään. Paikoillaanolo ja irti päästäminen jatkuvan liikkeen paineesta on turva, jonka metsä voi tarjota.

*

*

Teksti ja kuva: Heidi Kusmin-Bergenstad

*

Eija Aromaa: Eksymisen kartasto

2018 ntamo

Kannen kuvat: Minna Mukari: Sininen metsä (2018), pohjavalokuva: Eija Aromaa

116 sivua

arvostelukappale

*

Lisää runoutta blogissa:

Heli Slunga: Kehtolauluja kuoleville

Veera Antsalo: Imago

Hanna Storm: Kutsun itseni kylään

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s