Noudan vettä ja kerään polttopuita – Maallikko Pangin opetukset

Se mitä joka päivä puuhailen,

ei ole kovinkaan ihmeellistä;

kunhan huvittelen itsekseni.

En murehdi tekemisiäni,

enkä suunnittele, minne kuljeksin.

Vaikka joku haluaa jättää jälkensä maailmaan,

kukkulat ja vuoret eivät juuri järkähdä.

Korkein viisauteni on perin yksinkertaista:

noudan vettä ja kerään polttopuita.

*

Zenbuddhalainen maallikkomestari Pang Yun eli arviolta vuosina 740-808. Hänen elämästään tiedetään vähän. Se kuitenkin tiedetään, että hän ei koskaan siirtynyt harjoittamaan zeniä munkkina temppeliin vaan eli perheensä kanssa. Hänestä kerrotaan myös, että hän luopui omaisuudestaan ja teki kodistaan temppelin. Pangin koko perhe harjoitti zeniä ja Pangin tytär Lingzhao edistyi zenissä erinomaisesti.

*

KAATUMINEN

Eräänä päivänä maallikko Pang oli matkalla myymään bambutarvikkeita. Ylittäessään siltaa hän kompastui ja putosi sen alle. Kun Lingzhao näki tämän, hän kiiruhti paikalle ja heittäytyi maahan isänsä viereen.

Maallikko kysyi: ”Mitä ihmettä sinä oikein teet?”

Lingzhao vastasi: ”Näin isäni kaatuvan, joten riensin heti auttamaan häntä”

*

Noudan vettä ja kerään polttopuita sisältää zenbuddhalaisen papin Mitra Virtaperkon erinomaisen johdannon Pangin maailmaan, kokoelman tekstityyppiin ja zenbuddhalaisuuteen. Johdanto on tiivis, mutta informatiivinen ja auttaa ymmärtämään jotain tekstikokoelman kontekstista, merkityksestä ja sisällöstäkin tai ainakin sen kirjallisesta lajista. Seuraavaksi joitakin poimintoja Virtaperkon johdannosta.

Pangin tekstikokoelma on nk. yulu – kirjallisuutta dharmakeskustelujen muodossa. Yulua on tekstin synty ja asenne kohteeseensa. Mestaria läheltä seurannut ystävä tai oppilas on kirjannut opetus- ja keskustelukokoelman, joka ei kuitenkaan ole historiallinen esitys kohteestaan eli mestari Pangista vaan keskeistä on tuoda esille mestarin viisaus, tie ja kehitys kohti valaistumista. Legendat ja tarkat elämäkerrat ovat toisin sanoen kovin sama asia.

Dharmakeskusteluiden ilmaisu on tiivistä. Tekstit ovat lyhyitä, ja usein niissä on hyvin samantyyppinen rakenne toisin sanoen jokin anekdoottimainen dialogipätkä, joka usein päättyy tai purkautuu auki johonkin absurdilta ja epäselvältä tuntuvaan mestarin kommenttiin tai tekoon. Näitä ei selitetä tekstissä millään tavoin, ei filosofoida, ei opeteta vaan annetaan tekstin puhua puolestaan ja vaikuttaa lukijaansa tai kuulijansa miten sitten ikinä vaikuttavatkaan. Kertomuksissa mestari Pang usein toteaa jotain, tekee jotain, joka voi tuntua epäloogiselta tai on epäloogista. Tämän säpsähdyksen jälkeen matka jatkuu, elämä jatkuu. Kuvaan Pangin puhetta ja tekoja säpsähdyksiksi, mutta yhtä hyvin ne voisivat olla jysähdyksiä tai jotakin muuta yllättävää, joka kiskaisee irti välittömästi.  Kuin valo kirkkaalta taivaalta ja ilman selityksiä annetaan sanojen vaikutelman jäädä ilmaan.

Tekstien vaikea ymmärrettävyys on osa kokonaisuutta. Asioita tai zenin tietä ilmaistaan näin, koska sanattomalle pyritään silti antamaan sanat ja lopulta pyritään ilmaisemaan jotakin sellaista, mitä (sanoilla) ei voi ilmaista. Kypsyyttä on osoittaa, että ymmärtää ettei voi ilmaista tarkasti. Tämä on kiehtovaa. Ja lopulta tekstipätkät voi ymmärtää omanlaisinaan ilmauksina zenistä ja zenin viisaudesta.

Virtaperko ei suosittele tekstien selittämistä auki ja voin olla vain samaa mieltä. Jokainen kokekoon, ymmärtäköön ne omalla tavallaan.

*

Millainen lukukokemus Pangista kertovista lyhyistä tarinoista ja dialogeista minulle jäi? Tekstit olivat absurdeja. On olo kuin näkisi, että jotakin heitetään ilmaan ja tajuatkin, että se olet sinä itse, joka on heitetty ilmaan. Tekstit ovat humoristisia, Pangilla tuntui olevan kuivan näpäyttävä, ilkikurinen ja ajoittain kapinallinenkin huumori ja mieli kohdatessaan ihmisiä, instituutioita ja sovinnaissääntöjä. Pangin asenne ja tehtävä tuntuu olevan joskus triksterin rooli, joka sohaisee sinne minne on juuri pyydetty ettei sohittaisi. Yllättävissä äkkikäänteissään tekstit luovat joskus efektin, jota voisin kutsua vaikka wtf – efektiksi, koska olen välittömästi kokenut etten ymmärrä mistä on kysymys.

Tekstit herättävät oivalluksia ja samalla pakenevat oivalluksilta. Useimmat näistä kohtaamisista tapahtuvat Pangin ja jonkin zenmestarin, -munkin ja -munkkikokelaan välillä ja tuntuvat usein päättyvän hiljaisuuteen, puhumattomuuteen, sanattomuuteen. Jos lähestyisin tekstejä hengellisesti, niin voisin sanoa, että teksteissä eivät kohtaa Pang ja jokin usein nimeltä mainittu zenmunkki vaan zenin harjoittaja (tekstien lukija) ja se, mitä zenin harjoittaja tavoittelee meditaatiossa. Tekstit yllättävät, hämmentävät ja parhaimmillaan minulle loivat tyhjän tilan mieleen, koska joskus se oli ainoa mahdollinen tapa reagoida lukemaani.

*

LUKUASENTO

Maallikko Pang makasi meditaatiokorokkeella lukemassa sutraa. Eräs munkki sattui paikalle ja sanoi: ”Eikö  herra maallikko tiedä, missä asennossa sutria kuuluu lukea?” Maallikko kohotti toisen jalkansa kohti kattoa. Munkki lähti pois sanomatta sanaakaan.

*

*

Teksti ja kuva: Heidi Kusmin-Bergenstad

*

Noudan vettä ja kerään polttopuita – Maallikko Pangin opetukset

Kiinankielinen alkuteos: Pang jushi yulu

Pang Yun eli arvioilta vuosina 740-808.

Suomennos: Tero Tähtinen

2018 Basam Books

Johdanto: Mitra Virtaperko

119 sivua

Arvostelukappale

*

Muita lukukokemuksia blogissa, jotka voivat omalla tavallaan tulla lähelle

Minna Eväsoja: Shoshin – Aloittelijan mieli

Sari Salin: Narri kertojana – Kultaisesta aasista suomalaiseen postmodernismiin

Erling Kagge: HILJAISUUS melun ja kiireen keskellä

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s