Pekka Valtonen: Karibian historia

Mitä tiedän Karibiasta? Ajattelin, että jotain. Kuuba ja Jamaika, joista jälkimmäisellä olen päässyt käymään vaikkakin vietettyäni aikaa ainoastaan yliopistokampuksella (University of West Indies) silloisen työni takia. Musiikki. Aurinko. Meren ympäröimä todellisuus. Kolonisaatio ja sen jäljet. Karibiasta luodut mielikuvat elokuvien kautta. Haiti ja hurrikaanit. Tässähän nämä.

Pekka Valtosesta kerrotaan Gaudeamuksen (kirjan kustantaja) sivuilla, että hän on filosofian tohtori (FT), ”dosentti, antropologi ja historioitsija, erikoisaloinaan Latinalaisen Amerikan historia ja kulttuurit, talousantropologia, kolonialismi ja kehitystutkimus.” Näiltä pohjilta hän on kirjoittanut muhkean ja tukevan tiiliskiven Karibian historiasta.

Kirjassa käsitellään koko Kariabian aluetta lähtien sen ihmishistoriallisista alkuvaiheista ennen kuin eurooppalaiset tulivat sinne sählämään ja kolonisoimaan alueen, viivytään itsenäisyyspyrinnöissä, itsenäistymisissä, itsehallinnoissa ja päädytään hybridisen rikkaaseen nykypäivään, joka on vahvasti menneisyytensä muovaama.

Pari lukua kirjassa käsittelevät nk. esikolumbiaanista Karibiaa, jolloin saarilla oli elinvoimainen taino-kulttuuri ja muita alkuperäiskansoja, joista enemmistö menehtyi eurooppalaisten tauteihin ja aseisiin. Kolumbus etsi meritietä Intiaan ja päätyi nykyisille Bahamasaarille vuonna 1492. Espanjan kuningaskunta oli ensimmäinen paikalla ja jakaa poliittis-uskonnollisin sopimuksin tunnettua maailmaa Euroopan mantereen ulkopuolella kaksin Portugalin kanssa. Useampi kuningaskunta Euroopasta kuten Englanti, Ranska, Hollanti ja Tanska eivät tästä silloisen paavin vallan alla olevasta toiminnasta olleet mielissään ja lähtivät Karibialle tekemään omia valloituksiaan.

Pari sataa vuotta Karibia on eurooppalaisten kuningaskuntien merellinen rähinäkenttä. Soditaan, merirosvotaan ja runnotaan maata ja sen alkuperäisiä asukkailta mitä ehditään. Ja koska tämä ei ollut tarpeeksi typerää, niin Afrikasta tuotiin orjia tehostamaan omaa valtaa alueella siis luomaan alkutuotantoa, joka vietiin pääosin valtameren yli Eurooppaan kulutustavaraksi. Sokeri, kahvi ja tupakka. (kolme kovaa, joita ruumiin terveydestään timmisti huolehtivat kai tänä päivänä välttelevät tai joita vainoavat) Ja lisäksi puuvillaa, banaania, muita hedelmiä, väriaineita, jalometallejakin kai ja niin edelleen.

”Sokeriin liittyi hämmästyttävä historiallinen tosiseikka: hyödykettä, joka itsessään oli kotoisin Aasiasta, tuotettiin eurooppalaisten valtaamalla maaperällä Amerikassa tuhansien kilometrien päästä Afrikasta laivatulla ojatyövoimalla. Ja tämä kaikki vain, jotta tyydytettäisiin eurooppalaisten makeannälkää.”

*

Orjuus kumottiin erinäisin askelin 1800 -luvun puolivälin jälkeen, pyrintöjä toki oli jo 1700 – luvun puolella. Puerto Ricolla orjuus lakkautettiin 1873, muilla saarilla aikaisemmin. Orjien vapautus ei kuitenkaan vapauttanut orjuuden tuomia hierarkioita ja asenteita afrikkalaistaustaisia karibialaisia kohtaan. Moni heistä joutui työskentelemään edelleen entisille isännilleen orjuuden kaltaisissa olosuhteissa. Äänioikeus ja maanomistus oli tehty lähes mahdottomaksi vapautetuille mm. varallisuusrajoituksin ja vaikka muodollisesti kuningaskunnat olivat kieltäneet orjuuden, niin jostakin syystä tämä laki ei tuntunut kantautuvan kaikille eri kruunujen saarille asti.

Karibian historian juoni etenee kirjassa orjuuden päättymisen käsittelyn jälkeen maantieteellisesti. Isojen Antillien saarivaltioista Hispaniolan saaren Haiti ja Dominkaaninen tasavalta sekä Kuuba esitellään ensin. Haiti itsenäistyi ensimmäisenä vuonna 1804 ja Haitin historiaa lukiessa tuntui kuin siellä ei itsenäisyyden jälkeen tehty mitään muuta kuin vaihdettiin tiuhaan johtajaa ja sen myötä johtajan nimikkeitä. Tämä levoton kiertokulku pysähtyi lopulta Duvalierin diktatuuriin. Näistä tunnelmista jatketaan Jamaikalle ja muille brittiläisen Karibian saarille. Ranskan ja Hollannin Karibiaa esitellään vähemmän ja näiden rinnalle nousee Yhdysvallat, joilla on aina ollut vahva vaikutus Karibian historiaan. Se on toiminut Karibian saarilla sotilaallisena poliisina, tukenut demokratiaa ja ajanut omia taloudellisia ja (maailman)poliittisia etujaan. Yhdysvalloilla on Karibialla edelleen omia alueitaan kuten Puerto Rico ja Yhdysvaltain Neitsytsaaret.

*

Kirja on intensiivisen pullea lukukokemus. Informaatiota on paljon, useita nimiä ja useita vuosilukuja. Paljon soditaan, kahakoidaan, vallataan ja ryöstetään. On puolueita ja heidän johtajiaan, vaaleja järjestetään tiuhaan tahtiin. Karibian historia esitellään pääosin poliittisista, taloudellisista, yhteiskunnallisista ja geopoliittisista näkökulmista käsin. Anekdootteja on vähän. Kokonaiskuva ajoittain hukkui minulle infoähkyssä ja tästä huolimatta kirja oli minulle vähintäänkin kiinnostava lukukokemus. Karibia ei tunnu enää niin vieraalta. Se on edelleen kaukainen, mutta tiedon kautta ymmärrys alueen historiasta on syventynyt. Uuden oppiminen on minusta aina mukavaa.

Minkälaisen kuvan sitten sain Karibiasta kirjan perusteella?

Runnottu, hyväksikäytetty, myllätty, väkivaltainen, korruptoitunut, mutta myös voimakas, äänekäs, intohimoinen, rikas, hybridinen ja vahva. Eurooppalaiset yli viisisataa vuotta sitten tuhosivat alueen alkuperäiset kulttuurit lähes kokonaan ja toivat sinne omansa sekä Afrikan kulttuurien kirjoa.

Kirjan viimeinen luku oli minulle kiinnostavin. Siinä käsiteltiin Karibian kulttuurihistoriaa keskiössä uskonnot (mm. vodou, santeria ja rastafarismi), musiikki, ruoka ja karnevaalit. Luultavasti ne neljä, joista Karibia on edelleen tunnetuin maailmalla.

*

Teksti ja kuva: Heidi Kusmin-Bergenstad

*

Pekka Valtonen: Karibian historia

2017 Gaudeamus

Kansi: Jukka Aalto, kartat: Hannu Linkola

563 sivua

lainattu kirjastosta

*

Kulttuureja, kohtaamisia ja kohtaamattomutta blogissa:

Esko Juhola: Autismin muuttuvat kasvot – Autismisäätiö 20 vuotta

Juha Hurme: Niemi

Toiseus Euripideen näytelmissä Medeia ja Bakkhantit

*

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s