Pirjo Puukko: Mutkanlukutaito

”Hetken Ilmari ihmettelee, miksi makaa lattialla, mutta ajatus katoaa saman tien. Poski painuu velttona mattoa vasten. Raitaiset kiitoradat ovat hämärämpiä. Vihreällä raidalla seisoo Hanna. Kuva täsmentyy. Hanna on tullut taas kesäksi maalle. ”

Näin ajattelee Ilmari, ikämies sairaskohtauksen äärellä. Hän makaa kotinsa lattialla. Ilmari on riipivän yksinäinen mies ja käy läpi elämäänsä, jonka aiheet nousevat esille kudotun räsymaton raidoista. Ilmarin tarina on kokoelmassa omanlaisensa poikkeama, sillä kertoo varsin surullisen kohtalon. Kokoelman muissa novelleissa elämänmakuisuus on valoisampaa.

Pirjo Puukko on helsinkiläinen viestinnän opettaja ja teatterikriitikko, joka on työskennellyt aiemmin Yleisradiossa radiodraaman parissa. Lisäksi hän on sanoittanut useita levytettyjä lauluja. Mutkanlukutaito on Puukon esikoisnovellikokoelma. Se on kustannettu osuuskuntamuotoisessa Stresassa, joka on pienkustantamo. Stresan kirjoittajia yhdistää rakkaus Italiaan. Kustantamon nettisivuilla kuitenkin kerrotaan, että  stresalaiset kirjoittavat Suomesta ja suomalaisuudesta.

Puukon novellikokoelma jakaantuu kolmeen osastoon, joissa jokaisessa on viidestä seitsemään lyhyttä novellia. Novellien aiheet käsittelevät ihmisiä mutkalla, mutkakohdissa ja solmuissa, jotka aukeavat ja tai ovat aukeamatta.

Novellikokoelman takakansitekstissä kerrotaan:

”Tiet voivat olla pöllyävää hiekkaa tai pikistä asfalttia, tai ne voivat olla elämänmittaisia. Täytyy valita, ajaako täysillä vauhdista nauttien, vai arkailla vaaroja? Mutkanlukutaito on tarpeen. Risteäviä teitä pallonpinta väärällään. Joka risteyksessä törmäysvaara. Kun menoa katsoo hieman vinosti, hymy heräilee huulilla. Novellikokoelmassa Mutkanlukutaito etsitään törmäyspaikkoja ja kuvataan erilaisia selviytymisyrityksiä.”

Puukon kokoelman ihmiset löytävät itsensä risteyskohdista. He joutuvat erilaisten valintojen eteen, joihin heidät usein tuntuu sysäävän jokin kertojan ulkopuolinen tapahtuma tai henkilö kuten yllätysraskaus, sairaskohtaus, puolison toilailut ja niin edelleen. Valinnat jokaisen novellin kertojahahmo tekee itsenäisesti tunnustellen maaperää, jonne on lentänyt rähmälleen kesken matkan. Mutkat yllättävät ja ne muistuttavat erehdyttävästi risteyksiä. Mutkassa on vain yksi suunta ja hurja kaari, joka pakottaa hidastamaan vauhtia (ei onnistu kaikilta), mutta risteyksessä ihminen joutuu tekemään valintoja.

Puukon henkilögalleria on monipuolinen joukko nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia. Heistä jokaista kuitenkin yhdistää suomalaisuus ja oleminen elämisen tsekkauspisteellä. Parisuhteet eivät ole helppoja, ihmissuhteet eivät ole helppoja, mutta valoisan lukukokemuksesta tekee Puukon henkilöhahmoja ja heidän tapojaan kommentoiva huumori. Koston enkelille käy itselleen huonosti, pollea kaveri uppoaa ojaan kesken automobiilisen hurmoksen ja airojuoppo mökkiläinen taitaa surra enemmän järven pohjalle mahdollisesti pudonneita viinaksiaan kuin olisi huolissaan siitä mitä vaimo kokee kuullessaan, että mies on putkassa.

Mutkanlukutaito on viihdyttävä lukukokemus ja vaikka äkkiseltään en ollut ihan varma, että mikä on punainen lanka kokoelman novelleille, niin tulin siihen tulokseen, että inhimillisyys. Puukko käsittelee sankareitaan ja antisankareitaan lempeästi ja ajoittain tarkasti luonnehtien heidän sisäistä maailmaansa. Minulle tuli novelleista ajoittain pakinamainen tuntu, vaikka ne ovatkin fiktiivisiä lyhytkertomuksia. Kirjallinen tyyli on arkisen puheenomainen ja tukevasti lähellä maanpintaa.

Lisäksi havahduin lukukokemukseni aikana siihen, että nämä voisivat toimia hyvin radiossa lyhyinä kertomuksina arkisista sattumuksista ja ajatusmalleista, joita meillä ihmisillä on. Puukon henkilöhahmot puhelevat luontevasti keskenään jos minkälaisten sattumien keskellä ja lukijana (tai kuuntelijana!) vietin hetken aikaa heidän kanssaan toivoen, uskoen, harmistuen ja nauraen mukana ihmisen toiminta- ja ajattelumalleille, kun kaikki mene niin kuin Strömsössä. Keksin ohjelmasarjalle on nimenkin: Mutkalla.

Elämässä tarttee olla mutkia, jotta ei käy oleminen tylsäksi.

*

Teksti ja kuva: Heidi Kusmin-Bergenstad

*

Pirjo Puukko: Mutkanlukutaito

Stresa 2017

135 sivua

Kuvitus ja graafinen suunnittelu: Amelia Nyman

Arvostelukappale

*

Kirjasta ovat kirjoittaneet mm.

Kulttuuri kukoistaa

Kirja vieköön!

Suketus

Kirjanurkkaus

*

Muita novellikokoelmia, joista olen kirjoittanut blogissani:

Raymond Carver: Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta

Maija Sirkjärvi: Barbara ja muita hurrikaaneja

Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia

Suomalaisia novelleja 1

Miranda July: Uimakoulu

Zinaida Lindén: Rakkaus kolmeen appelsiiniin

Kokeilevat novellit – Harry Salmenniemi: Uraanilamppu ja muita novelleja

Mainokset

Yksi vastaus artikkeliiin “Pirjo Puukko: Mutkanlukutaito

  1. Mutkalla-radiopakinasarjaa ootellessa! Ilmarin tarina kosketti minua eniten. Pidin kovasti näistä välähdyksistä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s