Maritta Lintunen: Stella

”Ole varovainen. Hyvää tarkoittavan ihmisen tahto voi olla lujempi kuin sinun tahtosi.”

Liisa muuttaa nuorena naisenalkuna Helsinkiin osallistuakseen runojen kirjoituskurssille. Maalla kasvanut muuttaa vanhaan kivitaloon ikäleidi Sylvi Indreniuksen alivuokralaiseksi, jolla on takana alkuunsa loistava ura laulajana klassisen musiikin puolelta ja myöhemmin revyylaulajana sodan aikaan. Liisa löytää hengenheimolaisia muista nuorista kirjoittajista ja jää asumaan Sylvin luokse. Tästä käynnistyy kahden naisen kohtaaminen, joista toinen tietää mikä on ihmiselle parasta, miten asiat tai elämä kannattaa hoitaa ja joista toisen elintila ja tulevaisuuden näkymät kaventuvat kiihtyvää vauhtia. Joskus hyvääkin tarkoittava superihminen voi olla energia- ja elintilasyöppö eli oikeastaan kaikkea muuta kuin hyvää tekevä ihminen.

Liisan ja Sylvin kohtaamisten lisäksi kirjassa seurataan lääkäriä Juria, joka on Liisan poika. Juri on lapsena ja nuorena ollut lupaava pianotaiteilijan alku kunnes eräänä päivänä kesken kiivaimman teini-iän eksistentiaalisen hukassaolon äiti päättää, että Juri lopettaa pianonsoiton. Julmaa, ajattelen. Ja sitä se onkin. Jos ihmisellä on lahja, se on muiltakin kuin soittajalta pois, koska laaja yleisö ei pääse nauttimaan hänen teostulkinnoistaan. Ja julmaa se on joka tapauksessa, vaikka olisikin ihan keskivertosoittaja. Jos intohimoa löytyy ja musiikki on luonnollinen tapa kommunikoida ulospäin, niin tuntuu oikeastaan aika ahdistavalta toisen tukahduttaminen näin julmasti. Juri kuitenkin löytää aikuisiällä musiikin uudestaan ja etsii menneisyytensä kadonneita muistoja ja nuotteja.

Viihdyin kirjan parissa, koska siinä oli tekstiä klassisen musiikin maailmasta. Musiikista, sen vaikutuksesta, kuuntelu- ja muistakin aistikokemuksista kirjoitetaan paikoin hyvin väkevästi ja rikkailla mielikuvilla. Tekstistä aistii, että kirjoittaja tuntee musiikin. Olen kasvanut klassisen musiikin tahdissa ja värimaailmassa itsekin lapsuudesta aikuisuuteen ja tämä minulle aikoinaan hyvin rakas ja tärkeä harrastus on kantanut aikuisuuteen asti. Kuuntelen edelleenkin voittopuoleisesti klassista musiikkia. Ja tuntui hyvältä lukukokemuksen aikana herätä kiitollisuuteen siitä, että olen saanut harrastaa musiikkia ja siihen kannustettiin. Kiitos äiti!

*

Stella avautui minulle taide- ja klasarimaailmaan sijoittuvana romaanina keskeisinä teemoinaan muun muassa kateus ja sokeus sekä omille tunteille että motiiveille toimia suhteessa muihin ihmisiin. Nämä eivät mielestäni ole aina toisiaan poissulkevia. Kateus ponnahtaa pinnalle siitä, että toisella on jotain mitä itsellä ei ole. Ja näin se joko halutaan itselle tai sitten halutaan haudata tuo piirre tai ominaisuus toisessa ihmisessä. Kateus voi olla tietoista toimintaa, mutta uskon, että myös tiedostamatonta. Näistä jälkimmäisessä piilo-kateellinen ei kykene näkemään minkälaista tuhoa saa ympäristössään aikaiseksi omalla käytöksellään ja asenteillaan.

Tiedostamattomalla tavalla kateellinen ihminen on hyvin traaginen hahmo siinä, että hän ei näe itselleen arvoa suhteessa muihin. Häntä ei ole olemassa ilman toista hyvin surullisella tavalla. Hän on riippuvainen toisesta. Ja jos tai kun toinen ihminen haipuu elämästä pois, niin kateudella itseään ruokkiva kuihtuu pois. Tragedia on siinä, että hän pyrkii epätoivoisinkin keinoin toiseen kiinni ja ihon alle, mutta samalla tekee itsestään ei-toivotun ihmisen.

Kateellinen elää toisesta ihmisestä loisen lailla, koska hän kokee, että oma ydin on hukassa ja tarvitsee toista ihmistä olemassaolonsa syyksi. Paradoksaalisesti olemisensa syyn tai oman ytimensä hukannut voi olla myös hyvin itsekeskeinen. Kaikki muut ovat häntä itseään ja hänen visioitaan varten olemassa. Kateus on tuhoisa voima. Kateellinen käyttää ravintonaan ihmisten unelmia ja intohimon kohteita jopa siinä määrin, että toisen energia ohjautuu epäoleelliseen ja näin kateellinen on saanut haluamansa. Kateuden kohde ei menesty. Emotionaalisessa loisessa on kuitenkin se hyvä puoli, että siitä on mahdollista päästä eroon ainakin fyysisesti. Symbioottisessa suhteessa tämä ei kuitenkaan ole aina helppoa.

*

Stella ei päästänyt minua lukijana helpolla. Tämä johtui siitä, minkälaisia henkilöhahmoja kirjassa on ja minkälaisiksi heidän elämänsä kehittyivät. Erityisesti Liisan kohtalo jäi harmittamaan minua. Irtaantuminen symbioosista koitui hänellekin melko tuhokkaaksi ja hän tuntui jääneen emotionaalisesti jumiin menneisyytensä kokemusten tähden. Hänen pojallaan Jurilla sentään tuntui olevan jonkinlaista toivoa ja häneen istutettu avoimuus musiikille kyti hänessä pinnan alla. Lapsuus ja nuoruus ovat herkkiä vaiheita vaikutuksille ja noina aikoina saadut vaikutteet, mielikuvat itsestä ja muista ihmisistä kantavat pitkälle.

Stella lukukokemuksena nosti minusta esiin myös jossittelijan. Jos asiat olisivat menneetkin toisin eli jokainen olisi saanut toteuttaa itseään parhaalla tavalla ja tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, niin mitä siitä olisi seurannut. Kenties silloin kaikki kirjan keskeiset henkilöhahmot olisivat olleet tähtiä omassa elämässään ja mahdollisesti myös konserttilavoilla ja kirjallisuuden foorumeilla. Kateuden lisäksi menetykset ja niiden herättämien tunteiden kanssa taistelu ovat ihmisen olemista turruttavia voimia.

Onneksi aikuisenakin voi tehdä korjausliikkeitä, siis korjata liikerataansa lähemmäksi omaa olemisen tapaansa. Kirjassa on sellainen tuntu, että tämä ei tapahdu yllättäen ihmeen kautta vaan työstämällä omaa menneisyyttään, päästämällä irti siitä mikä on satuttanut ja juurtumalla siihen kasvualustaan, joka on itselle ravinnerikkain.

”Ihminen on onnellinen vasta silloin, kun hän pääsee lähelle ydintään.”

Tätä kirjaa kuunnellaan J.S.Bachin Goldberg -muunnelmien tahdissa.

*

Teksti ja kuva: Heidi Kusmin-Bergenstad

Maritta Lintunen: Stella

2018 WSOY 316 sivua

Ulkoasu: Mika Wist

Arvostelukappale

*

Kirjasta ovat kirjoittaneet mm.

Jukka Koskelainen (Helsingin Sanomat)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s