Eino Santanen: Yleisö

Se tuttu tunne, kun kädessä on elektorinen ruutu, joka kertoo mitä (virtuaaliselle) identiteetilleni kuuluu. Niin ja näin monta minuuttia sitten sitten tapahtui tätä. Ilmoitukset. Lue, esiinny, julkaise. Toimi, osta, myy, kuvaa, dokumentoi, raportoi, julkaise. Otsikkomaiset tiedonmuruset, kuvat, tykkäykset, jakamiset ja ostotapahtumat – julkaise. Näistä tunnelmista on Yleisön ensimmäinen osa 2 min sitten joku toinen minä tehty. Tästä tapahtumien ketjusta, joka tuntuu päämäärättömältä ilman substanssia. Vain numeroilla todennettavaa dataa ihmisestä, ei tilastoitua laajempaan käyttöön kuten yhteiskunnan tutkimiseksi vaan henkilökohtaiseksi projektiksi älypuhelimen välityksellä. Raha ja pistemäiset sosiaalisen median informaatiopalat ovat määrää ilman vastavuoroista tai kommunikoivaa ulottuvuutta. Tämä on älypuhelinelämää ja se on meidän todellisuutta. Miltä tuntuu? Ja edelleen: Mikä valta numeroilla on viedä ihminen pois itsestään osaksi jotakin systeemiä?

” 4 MIN SITTEN

menin ulos

olin poissa näkyvistä

olin puun alla levällään

kuin eläväinen ruutu

joka visertää vähän ja värähdellen nokkii

olin kasvava puu

ja sen oksassa keikkuva lintu

olin rajaton valo

ja valoa linnuksi rajaava ruutu

kirjoitin numeroita

eivätkä tunteeni paljastaneet silloin minusta mitään

koskin sormella kuvia

eivätkä eleeni paljastaneet silloin minusta mitään

nostin kättäni

ja liikutin sitä

käytin         tasan       viisi        euroa.”

Kokoelman toisella osalla FI 00 0000 0006 1220 17 on tilinumeroa muistuttava otsikko. Se sisältää Santasen aiemminkin kehittelemää setelirunoutta. 20:n euron setelit ovat saaneet uuden muodon kommentoimassa rahan uskonnollisia piirteitä, rahan käyttöä ja arvoa. Voiko raha olla ihmisen omakuva? Miksei. Sitäkin vaihtoehtoa tarjotaan setelirunojen sarjassa. Santanen aloitti setelirunouden tekemisen kustantajansa Teoksen esittelytekstin mukaan 2012 ja se on saanut kirjallisen muodon ensimmäisen kerran Tekniikan maailmat – kokoelmassaan vuodelta 2014.

Eräässä setelissä on seuraavanlainen teksti, joka tuntuu melkein jonkinlaiselta uskontunnustukselta tai jumalalta määrittelemässä oman ylivaltaisen roolinsa:

”MEIDÄN VIRALLINEN KIELEMME

  1. Tämä sanoo: Minä olen rahaa

  2. Olen virallinen kieli tässäkin maassa, se laskee

  3. Minä määritän ilon

  4. ja lasken tulevan iloni sen päälle sitä merkitsemään

  5. Minä määritän surun

  6. ja oman isomman suruni lasken sen päälle.

  7. Otan elämän joltain ja sanon: tässä on elämä

  8. kuolevan kohdalla se olen minä joka sanoo: kuoleva

  9. Lasken yön päälle isomman yön, päivän päälle tulevan päivän.

  10. Olen tulevaisuuden edustaja

  11. Kaikki mahdollisuudet kokoontuvat minussa

  12. Mahdolliset sanat kuten: RIKAS KÖYHÄ RIKAS KÖYHÄ KÖYHÄ RIKAS KÖYHÄ KÖYHÄ RIKAS KÖYHÄ KÖYHÄ KÖYHÄ KÖYHÄ… ” (setelissä toistuvat yhdellä pinnalla nämä kaksi sanaa)

Kolmannessa osassa katse keskittyy meihin ihmisiin toistemme tarkkailijoina. Yleisö on mekaaninen kohta-kohtainen esitys, joka ensimmäisellä lukukerralla jäi minulle jopa ärsyttävän vieraaksi. Tällaisessa tilanteessa lähden etsimään merkityksiä intuitiivisella otteella. Mitä tulee mieleen?

Jostakin syystä mieleeni tuli paraabeli.

”Geometrinen määritelmä: Paraabeli on niiden pisteiden ura, jotka ovat yhtä etäällä annetusta pisteestä (polttopisteestä) ja annetusta suorasta (johtosuorasta).” Opetushallitus

Tämän jälkeen katosin parojen maailmaan. Ja edelleen:

”Parametri (tietotekniikka) tai argumentti tarkoittaa tietotekniikassa ohjelmalle tai komentojonotiedostolle käynnistyksen yhteydessä välitettäviä tietoja, sekä ohjelmoinnissa funktiolle tai käskylle välitettäviä tietoja.” Wikipedia

”Para etuliite: vieressä, samoin, jostakin, vastoin.” Wikipedia

Para (ruots. bärä tai bjärä) on suomalaisessa ja ruotsalaisessa kansanperinteessä tunnettu maatilan tai talon haltija eli eräänlainen tonttu, ja myös omistajansa apuolento. — kuvattu usein pelottavan näköiseksi ja voimalliseksi olennoksi.” Wikipedia

No niin. Meni överiksi.

*

Lopulta oivallan minua tyydyttäviä kysymyksiä reaktiona Yleisölle. Mikä yleisö on? On jokin tapahtuma, joka tarvitsee yleisön. Meillä on yleisöt sosiaalisessa mediassa, mutta minkälainen tuo yleisö on? Minkälaiset parametrit yleisölle on? Jos yleisön jäsenet laittaa pisteiksi kentälle, niin tuleeko siitä paraabeli? Mistä se sitten kertoo –  tai sitä ei luultavasti edes haettu. Mutta yleisö. Se on monia asioita. Se ei ole kiinnostunut tapahtumista, joita se seuraa ja ”yleisö on se, mikä varsinaisesti tapahtuu”. Yleisö on massa, joka toimii siitä huolimatta mitä vaikka sosiaaliseen mediaan jakaa, mitä klikkaa ja niin edelleen. Minkälainen yleisön osa minä olen?

”YLEISÖ KATSOO LINTUA

  1. Kuin viimeistä esinettä.

  2. Kuin epäselvästi käytettyä vapautta.

  3. Kuin pian-robotisoivaa toimialaa.

  4. Kuin silmäräpäysten teollisuus.

  5. Kuin raha, joka muodostaa mielipidettä.”

Tweet this! Robottilintu tarkkailee meitä, lupaa meille vapautta, näyttää näkyjä ja arvioi meitä rahan arvottaman suodattimen läpi. Tweet this. Robottilintu haluaa yleisön osaksi robottilinnun todellisuutta ja pelastaa ihmiset vanhanaikaiselta (teknologialta ja itseltään). Robottilintu tietää. Tweet this. Ihminen on numero. Raha on numero. Ihminen on raha. Tweet this.

Rajauksia on kokoelman neljäs osa ja avautui minulle pelinä, johon en todellisuudessa haluaisi lähteä mukaan. Se alkaa painajaiseksi tärähtäneestä alkukuvasta (avattu kuutio?) ja palaa nopeasti ennalleen ja on taas turvallista. Vai onko? Sillä käynnistyy kysymysten sarja: ” Pitäisikö yllättäen jarrunsa menettäneen itseohjautuvan auton jatkaa suoraan lakia noudattavan … päälle ja tappaa… vai vaihtaa kaistaa ja ajaa lakia noudattavan (tai noudattamattoman) … päältä niin, että … kuolee.”

Pitäisikö, tulisiko, olisiko parempi? Tappaa vai niin että kuolee. Mikä ero?

Kuka näitä kysymyksiä tekee? Kuinka jotain tuollaista voi edes päättää? Absurdia. Kysymyksiä, joita esitetään kun ihminen on tullut luonneeksi itseohjautuvat autot, jotka kulkevat ilman aktuaalista inhimillistä ohjaavaa valintaa tai agenttia (007 – lupa tappaa). Poistuisiko tappamisen ongelma ilman itseohjautuvia autoja? Liikennekuolemia tapahtuu päivittäin. Itseohjautuvan auton ongelma poistaa yhden inhimillisen toimijan syyttämisen. Kollektiivinen syyllisyys. Kuoleman yleisö (yleisön kuolema, impulsiivinen vastareaktiivinen assosiaatio herää: kirjailijan kuolema on yleisön synty)

Mitä ihmettä? Vain ihminen voi luoda moraalisia ongelmia hypoteettisista tilanteista. En halua, että kukaan tai mikään (eläin) kuolee. Elämä kaikille! Myös jätteitä syöville haaskalinnuille kuin omakuvaa ottavalle keskelle liikennöityä katua pysähtyneelle miehelle.

Ja tapahtuu kuin tapahtuukin jokin teknologiasta ja rahasta irtaannuttava tapahtuma. Siis tapahtuma tapahtuu. Ihminen on ottanut omakuvan ja jäänyt auton alle, mutta hänpä vain leikkii kuollutta ambulanssintuomille ja kuvausryhmille kunnes:

”Lopulta ihminen uskaltaa nousta. Hän heittää taskussaan visertelevän ruudun lähimpään roskikseen, ja lähtee kulkemaan pitkää ja mutkikasta matkaa, joka on oma. Lintu lentelee. Aurinko paistaa. Lintu laulelee. Aurinko paistaa.”

Viimeinen osa Joka suuntaan kesä avasi katseen ulos ihmisen itsensä tarkkailusta jatkuvan teknologisen informaation likasankona. Tuli tuntuma ikuisuudesta yhdessä hetkessä, kun ihminen on löytänyt itsensä ja toisen ihmisen, joka on myös löytänyt itsensä. Mieleeni tuli myös sen tapainen viisaus (arvostelma: mikä viisasta?) tai sanonta (neutraalimpi? toimintaa määrittelevä, sanoa, jotkut sanovat, sanotaan, okei joo.), että voi todella rakastaa toista, kun ensin on oppinut rakastamaan itseään. Jos näin, niin tämä oli kaunis, numeroiden, rahan ja identiteettitarkkailun vallasta irroittava lopetus runokokoelmalle.

*

Teksti ja kuva: Heidi Kusmin-Bergenstad

Eino Santanen: Yleisö (2017 Teos 102 sivua)

Kansi: Markus Pyörälä

Arvostelukappale

Yleisön esittelyteksti Teos – kustantamon sivuilla

Yleisöstä on kirjoittanut kirjabloggareista mm. Tuomas

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s