Matti Kangaskoski: Pääkalloneuvottelut

Tämän runokokoelman lukukokemus ja kirjablogistinen analyysi saattaa mennä överiksi. Ja ei sen väliä. Kun on lukenut jotakin sellaista, mikä herättää, hämmentää ja huimaa, niin antaa mennä vaan. Alkuunsa kuitenkin lyhyt ajatelma siitä, että minulta Kangaskosken uusin meinasi mennä täysin ohi, mutta tällä kertaa Instagram pelasti minut pimennosta. Löysin sieltä Ompun (Reader Why Did I Marry Him) Insta-tiliä seuratessani Pääkalloneuvottelut ja onneksi löysin. Pidin lukemastani.

Mutta siis tämä överi-analyysi-lukukoenta-selvitys sitten. Tässä se tulee.

Olen oikeastaan aina silloin tällöin ajoittain joskus toistuvasti pakonomaisesti tervetulleesti valikoidusti tullut miettineeksi, että kubismin ei tarvitse välttämättä olla menehtynyt ja ummehtuneen hupsu taiteen tekemisen tapa-ismi vuosikymmenten takaa. Ja erityisesti sen ei tarvitsisi olla kuvataiteisiin junttaantunutta. Pohdin. Voisiko runous olla kubistista? Minulle on tullut kubistiset sävärit joistakin aiemmin lukemistani nykyrunouden kokoelmista ja tällaiset tuntumat sain myös Kangaskosken Pääkalloneuvotteluista. Yritän selittää miksi näin pääsi käymään.

Kubismissa ymmärtääkseni todellisuutta tai kohdetta (ihmistä, esinettä, oliota) kuvataan useista eri näkökulmista samassa hiotussa kollaasimaisessa kokonaisuudessa. Kohde on hajoitettu osiin katsojan tai kokijan tutkittavaksi tuoden esille useita näkökulmia, jotka mielestäni voivat olla ristiriitaisiakin keskenään. Ja kubisti saa olla perfektionisti pyrkiessään tuomaan esille kaikki mahdolliset näkökulmat samassa kompaktissa melko kaksiulotteisessa kokonaisuudessa. Tästä kaksiulottuisuudesta johtuen kubistisista töistä mielestäni usein puuttuu jonkinlainen syvyys. En tarkoita tällä “hengen syvyyttä” (O;M;G;!) vaan ihan konkreettista fyysistä perspektiiviin liittyvää syvyyttä. En tiedä, miten tätä soveltaa kirjalliseen tekstiin ja en tästä diippeysperspektiivistä ole tällä haavaan edes erityisen kiinnostunut. Jääköön leijumaan ilmaan. Milloin runo on kaksiulotteinen, milloin kolmiulotteinen ja milloin muu-ulotteinen?

Ja kubismista tulee mieleeni myös kuutio. Siinä on kuusi (6) sivua. Laatikossa on myös kuusi sivua. Jonkinlainen punainen laatikko seikkailee pääkallon lisäksi Pääkalloneuvotteluiden kokoelman osissa.

Tulin ajatelleeksi Pääkalloneuvotteluja lukiessani, että tässä on PÄÄhenkilönä pääkallo, joka käy läpi torstaita. Pääkallo voisi olla vaikka ihminen, sillä kovin ihmismäisiä neuvottelunpidot kokoelman sivuilla tuntuvat olevan. Pääkallolla on perinteisemmässä mielessä symbolistatusta mm. katoavaisuuden ja kuoleman suuntaan. En lähde tälle tulkintatielle tässä lainkaan.

Mutta tuo pääkallo kokee torstain ja tuo torstai toistuu kokoelman sivuilla eri näkökulmista. Toistuva torstai. Toistuvasta torstaista kerrotaan jokaisella sivulla eri tavoin. Sanoja vaihdellen. Sanoja katkoen. Sanojen paikkoja vaihdellen. Jättäen jotain pois, tuoden jotain lisää. Jotkin kubistiset kollaasit torstaihin ovat nopeita ja maanisia:

“tänään on torstai. nytkö se jo meni.

kevät tulee taas. ai kauheaa

Huomenta. tänään on torstai. nytkö se jo meni.

kevät tulee taas. ai kauheaa. Huomenta.

tänään on torstai. nytkö se jo meni.

Kevät tulee taas. ai kauheaa. Huomenta.

naps kun sattui päähan “

Jo vain.

Ja tulin lukijana kokeneeksi kuinka jotkin sanat tai sanojen ryppäät (ryppäävät sanat) toimivat kokoelmassa. Sanoista tuli olioiden kaltaisia kuunneltavia ja katseltavia yksikköjä laumassa. Sanat eivät toisin sanoen ole olemassa vain luomassa merkityksiä ketjujenkassaan vaan sanasta voi tulla itsenäinen objekti, joka aistitaan. Pidän tästä. En osaa selittää mistä tämä tuntuma minulle kehittyi. Tämä liittyy jotenkin todellisuuden hahmottamiseen tai käsittämiseen. Mitä on todellisuus? Eniveis.

“Minulla on unelma sen voisi laittaa vähän tännepäin tai

armottoman silmän voisi laittaa jo pois kai

kallo voi olla näin?

Mistä näitä ääniä oikein tulee minun täytyy minun täytyy

jo huomenna ja huomenna on sitä ja tätä on tämä

on aamusta iltaan aamusta iltaan

menemistä ja huomenna on tuolla puolella on unelma on

on tuolla puolella on unelma on sitä

ja sisäpuolella on tätä ja on tämä

jollain kirkkauden hetkellä minun piti

oi on armoton on armoton taas näitä ajatuksia tulee voi

jos voi jos silmän voisi laittaa voi minun unelmani on sen voisi jo laittaa nyt

olen rauhallinen ääniä tulee nyt olen rauha ja ääniä tulee nyt

olen armoton rauha ja ääniä tulee

nyt sen voisi  jo ja  nyt sen voisi  jo ja nyt sen voisi  jo ja

nyt sen voisi laittaa

 

naps”

Kokoelmassa on melko laajalle kaartuva lovi omistettuna silmän rakenteelle ja toiminnalle. Lisäksi kuuloaistimia viritellään erityisesti yhden äänen noustessa ylitse muiden. Tämä ääni on naps. Naps valtaa sivut ja naps valtaa sivunumerot. Kokoelma lopettaa sivujen laskemisen ennen aikojaan ja viimeiset sivut ovat pelkkää napsia. Tai siis on niissä muutakin tekstiä, mutta sivunumerot ovat naps. Näiden numeroimattomien sivujen sisältö avasi minulle toimivan tulkintakehyksen kokoelmaan ja pääkallosta avautuvaan kokoelman maisematilaan. Ei siitä sen enempää.

*

Napsi-sivut loppuvat ja lukija löytää itsensä sivulta 100 ja seuraa päätös:

“ja näin on taas hyvä.”

Kokoelma alkoi kysymyksellä:

“onko näin hyvä?”

No minusta on aika hyvä. Kun torstai on aseteltu paloina paikoilleen ja punainen laatikko myös.

 

 

 

 

 

 

 

Ei sen väliä. En minäkään.

 

Teksti ja kuva: Heidi Kusmin-Bergenstad

Matti Kangaskoski: Pääkalloneuvottelut. Teos 2017 100 + napsit sivuja. Graafinen suunnittelut Leena Kangaskoski. Lainattu kirjastosta.

Pääkalloneuvottelut löytyvät minun tämän vuoden aikana lukemien kotimaista runoteosten joukosta: Runo100

Nämä blogitekstit, runokokoelmat, romaanit saattavat tulla lähelle Pääkalloneuvotteluja

Ulrika Nielsen: Perikato

Maria Matinkoski: Valkoinen (2012) ja Musta (2013)

Mikko Rimminen: Maailman luonnollisin asia

Kristian Blomberg: Valokaaria – lukukokemuksen kuvaus tekstinä

Kokeilevat novellit – Harry Salmenniemi: Uraanilamppu ja muita novelleja

Pääkalloneuvotteluista on kirjoittanut myös Omppu

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s