Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman

Elina Hirvosen esikoisromaani vuodelta 2005 avautui minulle yhden päivän aikana luettavaksi yhden päivän romaaniksi, jossa yksi päivä pitää sisällään useita muistoja päähenkilön (Anna) ja tämän kumppanin (Ian) menneisyydestä, erityisesti lapsuudesta. Romaanin takaumien joukossa myös heidän vanhempiensa muistoja.

Annalla on veli nimeltä Joona, joka on levoton lapsena ja erityisesti nuoruusvuosina. Joonan on vaikea totella sääntöjä ja hänellä on vahvoja omaperäisiä näkemyksiä perheenjäsenten ratkaisuista. Esimerkiksi kaahatessa uudella autolla aina onnettomuuteen asti, Joona on sitä mieltä, että isään meni Saatana ja siksi onnettomuus tapahtui. Perheen isä ratkaisee Joonan levottomuuden ja rajattomuuden väkivallalla poikaansa kohtaan. Joonan elämä suistuu raiteiltaan useampaan otteeseen ja lopulta mielisairaalaan, sillä hän on vaaraksi itselleen, läheisilleen ja ympärillä oleville ihmisille.

Annan ja Joonan isällä on itsellään ollut myös rankka lapsuus. Hänen isänsä traumatisoitui psykoottiseksi sodassa ja rintamalta palattuaan käyttäytyi vahingollisesti niin itselleen kuin läheisilleen. Kirja kenties ohjaa ajattelemaan, että väkivalta ja sodan traumat kulkevat sukupolvelta toiselle ja niistä välittömästi kärsivät perheen miespuoliset jäsenet.

Anna tuntuu kantavan syyllisyyttä, ettei ole voinut auttaa veljeään riittävästi ja että joutuu ilmoittamaan veljensä viranomaisille tämän karattua mielisairaalasta. Annalla ja tämän psyykoottisesti käyttäytyvällä veljellä tuntuu olevan erityinen yhteys, joka on rakentunut lapsuuden ja erityisesti nuoruuden kokemuksista. Veli on huolehtinut kiltistä siskostaan, kun tämä on joutunut ongelmiin tai muuten ikäviin tilanteisiin.

Annalla on miesystävä, amerikkalainen kirjallisuustieteilijä Ian, jolla on myös sodasta traumatisoitunut isä. Ianin isä on Vietnamin sodan veteraani ja kotiin palattuaan päätyy sotaveteraanien hoitoloaan mielenterveytensä takia. Ianin isä on kadottanut itsensä sodan kauhuihin ja sen tähden käyttäytyy väkivaltaisesti ja on unohtanut hänelle ennen läheiset ihmiset. Ian kantaa syyllisyyttä, ettei ole voinut järjestää isäänsä pois laitoshoidosta.

Kirjan tapahtumat raamitetaan yhden päivän sisälle, jonka aikana Anna tekee ratkaisun lähteekö tapaamaan Joonaan mielisairaalaan. Kirjassa kuitenkin kuvataan tuon päivän tapahtumia hyvin vähän ja sen tähden minun on vaikea sijoittaa kirjaa yhden päivän romaaniksi. Enemmän kirjassa tuntuu olevan kyse takaumista Annan ja Ianin sekä heidän vanhempiensa menneisyyteen rakentaen kuvaa mielisairauden vaikutuksesta perheiden sisällä ja sotilaan traumasta palattuaan rintamalta. Sodan aiheuttamat traumat vaikuttavat sukupolvelta toiselle ja näkyvästi miesten linjassa isältä pojalle. Trauma aiheuttaa pohjatonta tyhjyyden ja yksinäisyyden tunnetta ja väkivaltaa muita ja itseä kohtaan.

Elina Hirvosen esikoinen oli ilmestymisvuonnaan (2005) muun muassa Finlandia ehdokas.

Teksti ja kuva: Heidi Kusmin-Bergenstad

Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman (2005 Avain/WSOY 158s.)

Lainattu kirjastosta

Helmet lukuhaaste 20: Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö. En välttämättä pidä ajatuksesta, että vammaisuus rinnastetaan vakaviin sairauksiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s